Tuhatluku vaihtui - mureneeko taloudellinen sivistys?

Kruununhaassa helmikuussa 2000 toimitusjohtaja Kari Asp

"Avatessaan aamuseitsemältä hallituksen kokousta puheenjohtajan ei tarvinnut odottaa mattimyöhäisiä. Piilaakson tyyliin kaikki olivat viettäneet yönsä työpaikallaan nettiyhtiön uudessa Helsingin pääkonttorissa". (TIME, 7.2.2000) Tätäkö on se korkeampi taloudellinen sivistys, jonka edistämiseksi Liikesivistysrahasto on perustettu? Onko maailmalla vallitsevat kulttuurierot sisäistetty muutenkin kuin työajoissa? Ainakin lukuisille amerikkalaisille sijoittajille tämänsukuiset uutiset ovat ainoa mikä Suomessa kiinnostaa.

Maastamme on muun ohessa tullut langattoman viestinnän laboratorio ja Helsingin pörssistä Euroopan Nasdaq. Monet niin tieto- kuin biotekniikankin yrityksemme ovat kansainvälisiä jo kapaloikäisinä. Mahdollisuudet ovat ennennäkemättömiä, mutta samalla uhkatekijät ovat tuntemattomia, tai ainakin niiden kokemusperusteinen ennakointi on mahdotonta. Loistavakin tuote on arvoton, ellei maksuhaluisia käyttäjiä tavoiteta ja saada toimimaan. Liikesivistyksen ydinkysymys onkin ehkä erilaisten ihmisten ymmärtäminen.

Oma lukunsa ovat julkisen yhtiön sijoittajasuhteet. Sopii toivoa, ettei niiden hoito syö liiaksi johtamisresursseja ja etteivät väistämättömät rajut kurssivaihtelut sysää yritysten liiketoimintaa väärille urille. Tärkeimpien päätöskriteereiden joukkoon ei pitäisi kuulua arvauksia vaihtoehtojen vaikutuksesta päivän kurssiin olipa itse päätös sitten suuri tai pieni. Menestyminen edellyttää liikkeenjohdon uskoa osavuosikatsauksen jälkeiseen elämään, vastuu osakkeenomistajille ulottuu paljon pidemmälle.

Liikesivistysrahasto on viettänyt 80-vuotisjuhliaan työn merkeissä. Lähinnä yritysjohdolle suunnatuissa kutsuseminaareissa Turussa ja Oulussa ovat alustaneet johtamisen, kaupallistamisen ja rahoituksen haasteista omien tuntemustensa pohjalta sekä tuoreet kotimaiset kansainvälistyjät että valitut ulkomaiset yritysjohtajat. Rahaston näkökulmasta on ollut helppo havaita niin tutkimuksella kuin koulutuksellakin riittävän haasteita, jos kestävien menestystarinoiden ketjuun halutaan jatkoa! Seminaarisarjan helmikuussa vuonna 2000 päättävän tilaisuuden teema on Tulevaisuutta luova johtaminen.

Tuhatluvun päätös oli yhtä juhlaa myös rahaston varallisuusarvojen kannalta. On kuitenkin muistettava, että tätä kirjoitettaessa jo ylitetty puolen miljardin markan raja voidaan minä tahansa pörssipäivänä kohdata uudestaan. Pitkäjänteiselle sijoittajalle ovatkin kohdeyritysten pääosin valoisat tulosnäkymät paljon pörssikursseja tärkeämpiä. Toteutuneiden ja ennakoitavissa olevien tulosten kuvaama reaalitalous näyttäisi antavan mahdollisuuden pysyvästikin kasvattaa tutkimus- ja koulutustoiminnan tukea vuonna 1999 saavutetulta kymmenen miljoonan markan ennätystasolta.

Takaisin   Ylös